Pysähdy, katso ja kuuntele
Mies kaivoi kylmänä tammikuisena aamuna metroasemalla kotelostaan viulun ja alkoi soittaa. Pian keski-ikäinen mies huomasi hänet, pysähtyi hetkeksi ja kiirehti sitten asioilleen. Hetken kuluttua soittaja sai ensimmäisen tippinsä, kun ohi rientänyt nainen heitti hänelle dollarin pysähtymättä kuuntelemaan.Muuan nuorimies jäi seinään nojailemaan, vilkaisi pian kelloonsa ja poistui. Kaikkein kiinnostuneimmin soittoa seurasi kolmevuotias poika, jonka äiti patisti häntä mukaansa. Lapsi olisi halunnut jäädä, mutta kiireinen äiti veti hänet mukaansa.
Sama toistui monien muidenkin lasten kohdalla: useimmat vanhemmat pakottivat heidät pois paikalta. Tuhannet ihmiset kulkivat soittajan ohi, kun hän kolmen vartin aikana esitti muutaman Bachin mestariteoksen. Vain kuusi ihmistä pysähtyi hetkeksi kuuntelemaan ja noin kaksikymmentä antoi ohi mennessään tipin, yhteensä 32 dollaria.
Kun mies lopetti, yksikään ohikulkijoista ei kiinnittänyt asiaan huomiota – ei tullut aplodeja eikä kiitoksia. Kukaan ei tiennyt, että soittaja oli Joshua Bell (s. 1967), yksi maailman taitavimmista viulisteista. Hänen soittimensa arvokin oli kolme miljoonaa euroa. Kaksi päivää ennen ”metrokonserttiaan” hän esiintyi tilaisuudessa, jonka pääsylipuista kuulijat maksoivat sata dollaria kappaleelta.
Tämä netistä löytämäni Joshua Bellin tempaus oli osa maineikkaan Washington Post -lehden kokeilua, jossa testattiin ihmisten reagointia, musiikkimakua ja valintoja. Huomaammeko kauneutta ympärillämme, pysähdymmekö arvostamaan sitä? Tunnistammeko poikkeuksellista lahjakkuutta, kun sitä esiintyy yllättävässä yhteydessä?
Jos meillä ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan edes yhtä aikamme parhaimmista muusikoista, joka soittaa kenties hienointa koskaan sävellettyä musiikkia, mitä muuta arvokasta ohitamme hoppuillessamme? Lapsilla ei ole kiire, sillä he elävät hetkessä. Aikuiset rientävät aistit ummessa töihin, asioille, kotiin ja kauppaan. Kun elämää suorittaa robottimaisesti, olennainen jää usein huomaamatta. Jos pysähdyt, katsot ja kuuntelet, oivallat jotakin suurta.
Elämä on ihmeellistä!
-Tom Lundberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti