perjantai 26. huhtikuuta 2013

Kuolemanpelko


Henkeä kanavoinut John Cali (
www.greatwesternpublishing.org) 23.4.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Yksi sukulaiseni kuoli viime viikolla suhteellisen nuorena. Hän oli kärsinyt vakavasta sairaudesta 40-vuotiaasta saakka.

Tiedän - kuten henkioppaani usein sanovat - että kuolemme kaikki sinä ajankohtana ja sillä tavalla, minkä valitsemme. Kuitenkin jonkun läheisen kuolema on silti muutos meille - usein vaikea muutos.

Tätä vaikeutta lisää melkein yleismaailmallinen kuolemanpelko.

Tässä on muutamia ajatuksia Hengeltä.
 
Henki
Suurin pelkonne on kulkea omaan suuruuteenne. Jos vain päästäisitte irti kaikista arvottomuuden, puutteen, huonon itsetunnon jne. tunteistanne, heräisitte huomenaamulla kirjaimellisesti uudessa maailmassa. Kuolemanpelkonne olisi poissa.

Kokisitte loistavan oivallushetken. Muistaisitte, kuka oikeasti olette. Tuolla muistamishetkellä kaikki pelot häviäisivät. Vain rauha ja ilo jäisivät. Tietäisitte kaiken olevan hyvin. Tietäisitte, ettei ole kuolemaa - on vain elämä.

Sitten kun aikanne tulee, nauttisitte fyysisen kuoleman makeudesta, sillä tietäisitte sen olevan vain uusi alku, innostava matka takaisin kotiin. 

Elämä ei ole vaarallista. Elämä - ja kuolema - on täysin turvallista. Elätte turvallisessa universumissa. Ainoa "vaara" on, että te ette ajattele olevanne turvassa. Käytätte pelkoa antamaan itsellenne valheellisen turvantunteen. Kun sanotaan: "Pelko pitää minut turvassa, koska se auttaa minua välttämään sellaista, mikä voi vahingoittaa minua."

Mikään ei voi vahingoittaa teitä. Tietysti voitte elää pelossa ja antaa itsellenne valheellisen turvantunteen. Tai voitte elää rakkaudessa ja antaa itsellenne todellisen turvantunteen.

Te olette rakkaus. Te olette Jumala. Te ette ole pelko. Pelko ei ole osa Jumalaa. 

Kuolemaa ei ole. Päästäkää irti kuolemanpelosta ja sitten nousette korkeuksiin.

-----------

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti