Ajattelemista tälle päivälle...

Tom Lundbergin viikon kolumni - lainattu Postiivareitten Ajatusten Aamiaisesta


Tarina kertoo kuninkaasta, jolla oli vihollisia idässä ja ystäviä lännessä. Hän halusi varmistaa, että ystävät pysyisivät edelleenkin ystävinä. Niinpä hän lähetti yhden ritareistaan viemään lahjoja länteen.

Kun ritari muutaman viikon kuluttua palasi, kuningas halusi tietää, miten matka onnistui. Ritari kertoi innoissaan, kuinka suurta ihmetystä ja ihastusta kuninkaan lahjat olivat idässä synnyttäneet.

”Idässä!?” kuningas huudahti kauhistuneena. ”Oletko sinä onneton vienyt lahjani itään, jossa minulla ei ole ainoatakaan ystävää.

”No, nyt on”, ritari vastasi.

Poliittisen viisauden mukaan ystävät kannattaa hankkia läheltä ja viholliset kaukaa. Onhan se tarkoituksenmukaista, kun haluamme pitää reviirimme sopuisana. Miksi sitten perheissä riidellään niin, että poliisi täytyy kutsua paikalle? Miksi vanhat naapurit vääntävät kättä orapihlaja-aidan paikasta? Miksi sisarukset mököttävät toisilleen vuosikausia mitättömästä asiasta? Vihanpito ihmisten välillä voi kestää ikuisuuden, vaikka alkuperäinen syykin on unohtunut.

Tuttu kaveri manaa katkerana, ettei koskaan anna anteeksi vaimolleen, joka jätti hänet 15 vuotta sitten. Vihansa sokaisemana mies ei ymmärrä, ettei entinen puoliso hänen anteeksiantoaan tarvitse, vaan hän itse. Ystäväpolo kärvistelee omissa liekeissään.

Anteeksianto tai pyytäminen voi korjata monta lukkiutunutta tilannetta. Usein riittää, että jompikumpi osapuolista ottaa lyhyenkin askeleen kohti sopua. Anteeksi antaminen ei tietenkään merkitse, että ihminen hyväksyisi tai unohtaisi tapahtuneet. Se on päätösolla kantamatta kaunaa, vaatia rangaistusta, kostoa tai hyvitystä.

Eniten hyötyy anteeksiantaja itse. Toisen vajavaisuuden tunnustaminen on hyvä alku, jolla saat huomiosi pois kokemastasi vääryydestä. Voit antaa anteeksi, vaikka toinen ei sitä edes pyytäisi – jopa kuolleille.

Muistatko, miltä tuntui, kun itse sait anteeksi rankan mokasi tai aiheuttamasi mielipahan? Katsopa ympärillesi ja tuumaile, mihin ilmansuuntaan voisit lähettää suurenmoiset lahjasi.

Itsesi vuoksi.

-Tom Lundberg